maanantai 24. elokuuta 2015

Satumaassa

Viimeinen työviikko ennen lomaa oli aika kamala. Silmääni iski ilmeisesti stressin aiheuttama elohiiri, joka on nykinyt viimeiset kolme viikkoa putkeen (onneksi nyt vaikuttaa laantuneen), ja hommia oli poissaolojen vuoksi niin paljon, että päivät venyivät. Koomasin illat, eikä päähän mahtunut kyllä mitään järkeviä ajatuksia.

Lähdin sitten ensimmäisellä lomaviikolla mökille koomaamaan. Kirjoittamista tein jonkin verran, lähinnä kuitenkin makasin auringossa, katsoin elokuvia, kävin veneilemässä ja saunoin. Olen huomannut, että kirjoittaminen alkaa muistuttaa eräänlaista kakkostyötä. Sen parissa viettää mekaanisesti aikaa, kuin tulisi töihin, ja välillä tuntuu, että kässäri on aina mielessä. Siispä siitäkin oli tarpeen pitää ihan fyysistä lomaa. Yhden 500-sivuisen kässärin koeluin, mutta muuta hommaa ei lomalle jäänyt.

Viime viikolla lähdimme viikoksi Islantiin. Reissu oli aivan loistava! Ohessa muutama kuva matkalta.


Tyypillinen tiemaisema matkan varrelta. Nousuja ja laskuja riitti, jokapuolella oli kalliota, lampaita, luontoa ja upeita maisemia. Saatoin kyllä puristaa ovenkahvaa aina, kun näin tällaisen liikennemerkin. Ajoimme matkan aikana yli 1500 km, vaikka kuljimme vain Reykjavikista länsipuolelta saarta Akureyriin ja takaisin. 


þingvellirin kansallispuisto. Ei paras mahdollinen kuva, mutta sade saavutti meidät juuri kun pääsimme paikalle, joten tutustuminen jäi hiukan lyhyeksi. Kaunista kalliota ja kanjoni aivan vesistön vieressä. Tämä on kuuluu Reykjavikin läheiseen turistirysäkierrokseen nimeltä Golden Circle, jonka päätimme ajella rauhallista tahtia toisena päivänämme Islannissa. 


Geysirin kuuma lähde ennen purkautumista. Itse purkautumisesta minulla ei taida olla hyvää kuvaa, muttta vesi oli niin kuumaa, ettei siihen saanut koskea. Näissä ei siis käyty uimassa! Tämäkin oli täynnä turisteja ottamassa selfejä ja kuvia. Sovimme siis hyvin joukkoon. 



Nämä kaksi kuvaa ovat Gullfossin vesiputoukselta, joka on Euroopan suurin vesiputous. Se on todella henkeäsalpaava. Veden pauhu peittää kaiken tehokkaasti alleen ja aivan putouksen vieressä kalliolla (näkyy ylemmässä kuvassa vasemmalla) kastuu kyllä vesihuuruun aika tehokkaasti. 


Kävimme myös Keriðn kraatterijärvellä. Kuva valottui hiukan liikaa, mutta tätä oli hauska kiertää auringonpaisteessa (sitä ei matkalle kauheasti siunaantunut). Muut näkemämme kraatterit olivat kauttaaltaan harmaita. 


Reykjavikissa kävimme tutustumassa Einar Jónssonin veistoksiin hänelle omistetun museon puutarhassa. Todella ilmeikkäitä ja voimallisia veistoksia, pitääkin tutkia häntä lisää Pinterestissä!


Maisemia "pohjoisen pääkaupungin" Akureyrin ja Husavikin väliltä. Tämä oli matkan toinen aurinkoinen päivä. 


Husavikissa kävimme bogailemassa valaita. Niitä löytyikin reilusti aurinkoisena päivänä. Kuvissa tosin näkyy pääasiassa vain epämääräisiä selkiä ja eviä. Merellä näkyi myös delfiiniperhe, joka onnistui välttämään salamavalot vielä tehokkaammin. Liekö kuvan valas sukua Motivaatiovalaalle?


Mývatn järven lähellä oli geoterminen kylpylä, jonka altaat lämmitetään maasta nousevan kuuman höyryn avulla 35-40 asteisiksi. Höyry kuitenkin tuoksuu voimakkaasti rikiltä (tai keitetyltä kananmunalta), joten oleskelu altaassa oli ainakin minulle aika koettelevaa. Sama ihana tuoksu on muutenkin Islannin lämpimässä vedessä. Eipä tullut lämmiteltyä suihkussa yhtään ekstraa!


Totesin jo varhain, että teiden varret ovat lampaita täynnä. Ajettuamme pari päivää olin aivan varma, että Islannissa on enemmän lampaita kuin ihmisiä. Katsokaa nyt tuotakin: naama sanoo "emmääää ollut tiellä", vaikka se oli hetki sitten tieltä pois hätyytelty. Onneksi asfalttiteiden maksiminopeus oli vain 90 km/h ja näkyvyys oli pääasiassa OK (paitsi sateisina aamuina, kun sumu oli hyvin sankkaa).


Dettifossin vesiputous (Jökulsárgljúfurin kansallispuisto), joka näkyy myös Prometheus elokuvan ensimmäisessä kohtauksessa. Tämä oli minusta Gullfossiakin hienompi näky. Dettifossia ympäröi hyvin karu kalliomaisema ja itse putous oli korkea. 


Lähellä Sellfoss putousta, Dettifossin alajuoksulla. Aivan pitoukselle ei päässyt kävellen, sillä pienet virtaukset kulkivat kävelyreitin yli ja valuivat sitten takaisin jokeen, kuten kuvassa näkyy. Kuvaajilla oli tietenkin vedenkestävät kengät ja he pääsivät aivan loppuun saakka, mutta minä kastelin kenkäni ja puolessa välissä, ns. helpoilla ylityspaikoilla. 


Eräänä sumuisena aamuna. Tai no, kuva olisi voinut olla melkein miltä vain aamulta. Islannissa satoi paljon ja aamut olivat pääasiassa sumuisia. Välillä sumu oli tielläkin ja yhdellä etapilla ajoimme rinnettä 30 min sumussa. Onneksi lampaat eivät eksyneet tielle sillä kertaa. 


Reykjavikin ranta illalla hotellimme ikkunasta. Reykjavik oli mukava pieni pääkaupunki, joka oli aivan täynnä turisteja ja heille suunnattuja palveluita. Erityisen hauskaa oli bongata kävelyillä mytologiavaikutteisia kadunnimiä kuten Baldursgata tai Óðinsgata. 


Paikallista huippumuotia? Tai kenties turistiryhmä matkalla luolailemaan. Halusin ehdottomasti käydä luolassa vielä reissun lopuksi, sillä Suomessa ei pahemmin luolia ole. Likinäköiselle lievästi klaustrofoobiselle kirjoittajalle tämä oli mielenkiintoista!


Luola on oikeastaan väärä termi tässä, sillä menimme laavatunneliin. Leiðarendi on alle kilometrin mittainen putki, jossa on useampi haara. Tunneliin mentiin tietenkiin jonossa ja vain otsalamppujen valossa. Onneksi meillä oli kypärät, sillä paukautin pääni aina kattoon, kun tunneli kävi ahtaaksi. Välillä putki oli niin ahdas, että oli ryömittävä. Alkuun into karkotti ahdistavat ajatukset, mutta tajutessani etten tiennyt mistä pääsee ulos ja jäädessäni yksin ryhmän keskelle silmälasit huurussa, oli hiukan ahdistunut olo! (spoileri: löysin ulos ;D)


Itse laavakentät olivat useimmiten vihreän sammalen peitossa. Kuvailin näitä ehkä hiukan liikaa, mutta minusta vihreissä laavakentissä oli jotain todella sympaattista! :)

Tässä ei todellakaan ollut joka ainoa matkakohde, vaan eräänlainen highlights. Otimme tälläkin reissulla yli 2500 kuvaa, joten karsintaa oli tehtävä. Melkein jokainen maisema oli sellainen, että siitä olisi tehnyt yksinään tällaisen postauksen. Ai niin ja yhtenä päivänä kamerasta loppui akku, joten osasta kohteista on vain kamerakuvia (puhelimeni kamera on aika surkea). 

Nyt minulla on vielä viikko lomaa, jonka aikana toipua matkasta ja saada taas jonkinlainen groove päälle. Syyskuussa alkavat taas Viita-akatemia, työt ja arki. Ainakin lomaani on siunattu upeilla keleillä. Toivottavasti lukijoidenkin elokuu on ollut rentouttava!

10 kommenttia:

  1. Aivan upeita kuvia ja maisemia! Vau! :) Lammaskin näyttää varsin viattomalta. :D Varmasti oli upeaa olla paikan päällä. Olen lukenut, että Islannissa julkaistaan väkilukuun suhteutettuna eniten kirjoja, satuitteko käymään missään kirjastossa tai kirjakaupassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen nähnyt matkan aikana niin paljon lampaita, että aloin nähdä niitä unissanikin! Onneksi se on Suomessa hiukan laantunut.

      Kävimme kyllä kirjakaupassa Reykjavikissa, mutta se oli ketjukauppa, joten hankala sanoa oliko paikallista kirjallisuutta paljon. Kirjastoja en tunnistanut, muuten olisin varmaan käynyt nuuskimassa. Kaikki aika meni nähtävyyksille ajellessa. :)

      Poista
  2. Mielettömän hienoja maisemia. Valaita ja miksei myös lampaitakin olisi kiva nähdä.
    "(spoileri: löysin ulos ;D)" Olisit voinut huijata meitä aloittamalla postaus "Päivä 7 tunnelissa".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossapa vasta idea! "Luolapäiväkirjat Islannissa, uusi Knausgard", tällähän tienaa omaisuuden! XD

      Poista
  3. Vau millaisia kuvia! Sinulla on ollut kyllä todella upea ja tapahtumarikas loma. :) Uskomatonta, että näitte valaita... Jo pelkästään niiden vuoksi voisi tehdä joskus reissun Islannin rauhaan.
    En muuten tiennyt, että Prometheuksen vesiputous-kohta on kuvattu tuolla. Tuttu maisema kyllä nyt kun sanoit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valaita odotin itsekin eniten matkalta. Kyllä niitä näkyi, mutta kameralle tallentuvat huonosti. Toisaalta mukavaa, ettei veneilymme häiritse niitä. :)

      Saavuimme Dettifossille "väärältä puolelta" leffakohtausta ajatellen. Muuten olisi saanut hienon vertailukuvan. Tämä putous jyhline kivisine maisemineen oli kyllä suosikkini matkan maisemista.

      Poista
  4. Ooo, mahtavaa! Minäkin olen halunnut jo pitkään käydä Islannissa. ^^
    Wow,tuo laavatunneli (samoin kuin valaat!) kuulostaa hienolta,mutta aavistuksen karmivalta paikalta, siis enemmän kuin tavalliset luolat... Miten tuollainen on edes muodostunut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Islanti on nähtävästi muodissa tällä hetkellä. Ennen matkaa moni kertoi käyneensä siellä ja jopa lentokentän rahanvaihtaja kertoi meille matkastaan juuri kun olimme lähdössä. XD

      Laavatunneli oli karmiva! Seinien muoto oli jotenkin niin rakennetun näköinen ja sitten se ahtaus ja välillä katossa ja seinässä oli röpelöitä, joita näyttivät Alien-elokuvien lavasteilta... O.o'

      Ilmeisesti laavatunnelit syntyvät, kun laava virtaa vikkelään kovan pintansa alla. Niitä on Islannissakin aika paljon, mutta harvaan pääsee ihminen sisälle, sillä ne ovat aina maan alla, eikä niissä ole ns. luonnollisia uloskäyntejä. Tämän putken katto oli romahtanut, jonka vuoksi tunneliin pääsee vierailemaan. :)

      Poista
  5. Kehuisin kuvia, ellei valas herättäisi minussa niin suurta kauhua! En pääse siitä koskaan yli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne olivat pieniä valaita ja meistä kaukana. Ei niitä ihmisten touhu kiinnostanut yhtään. ;)

      Poista