torstai 3. huhtikuuta 2014

Hälläväliä!


Minulla on ollut ikävä vierailija viime viikot: Hälläväliä.

Hälläväliä on ollut sitä mieltä, ettei mikään kannata. Olen siis istunut sohvalla tehden parasta Jabba the Hutt imitaatiotani (uusi versio Kafkan Muodonmuutoksesta: kirjoittaja muuttui avaruusmadoksi!), katsonut 90-luvun sitcomia Netflixista (the Nanny on yhä yllättävän hauska!) ja pelannut Dark Souls II:sta (synkkä fantasia on sopinut mielialaan).

Hälläväliä on ollut sitä mieltä, että jokaisesta pikku asiasta kannattaa ottaa pulttia. Olen raivonnut rikkinäisestä teen suodatinkannusta, törppöilevistä autoilijoista, tyhjentyneestä auton akusta, puskuriin "ilmestyneestä" kuhmusta, tyhmistä työkavereista, omista mokista ja ties mistä muusta, vaikka minulla on normaalisti suhteellisen pitkä pinna. Infernaalinen allergia on ainoa pätevä kiukun aihe, koska veriset limakalvot ja jatkuva kutina ovat oikeasti ärsyttäviä.

Toisaalta Hälläväliä on aiheuttanut myös voimakkaita tunnereaktioita. En muista aiemmin itkeskelleeni Edgar Allan Poen Annabel Leen ihanuutta, vaikka runo on aina koskettanut syvästi. Kenties valon määrän lisääntyminen on järkyttänyt tätä vampyyriä, joka yrittää paeta takaisin makuuhuoneen pimeyteen? En tiedä. Ailahteluiden vuoksi olen ollut hiljaa myös blogirintamalla ja kommentoinut aika suppeasti muiden päivityksiä. Yritän taas petrata lähitulevaisuudessa. ;)

Kirjoittamisen suhteen Hälläväliä on laittanut kuvioihin jonkin asteisen blokin. Viimeistelin yhden novellin Novaan (suurella vaivalla) ja lähetin sen, mutta muuten minulla on ollut jarrut pohjassa. Minulla ei ole edes mitään tavoitetta tälle kuukaudelle. Kenties se on ihan hyvä juttu?

Luulen että Hälläväliä tuli kylään, koska olen paahtanut eteenpäin taas tukka putkella viime syksystä lähtien. En taida yksinkertaisesti pystyä tehokkuuteen kirjoittamisen suhteen ainakaan siinä määrin kuin välillä unelmoin. Kirjoittaminen vaatii edes jonkinasteisen kipinän. Omani on tukahtunut taas toistaiseksi.

En ole kauhean huolissani nykytilasta. Näitä kausia tulee ja menee ja that's it. Sanojen pakoilu sallittakoon harrastelijoille. Sekava ilmaisu ennen taukoa oli hämmentävää ja esimerkiksi Novaan tarkoitettu kakkosnovelli oli aika psykedeelinen sekamelska.

Tauko lienee hyväksi myös kirjoittajan ääneni selkiyttämiseksi. Yritän treffata sitä synkkää, maailmaa vihaavaa tyyppiä, joka hiipii näppikselleni inspiraation varjolla ja tehtailee noir-henkisiä tarinoita ei-pidettävillä hahmoilla (toivottavasti hän ei ole King-henkinen sarjamurhaaja kuten Pimeä Puoli kirjassa). Jos tämä kerran on  ydinjuttuni, se tulee hyväksyä.

Kenties pimeä tyyppini ei ole niin pelottava loppujen lopuksi? 

7 kommenttia:

  1. Tauko on varmasti hyvä juttu, jos se ei itseä ahdista, ja uskoo blokin menevän ohitse. :) Viime syksystä asti vauhdilla eteenpäin meneminen kuulostaa kyllä rankalta. Eikä aina tarvitse olla tehokas. Ehkä välillä kannattaakin katsoa tv:tä ja pelata... Minulle camp sopii nyt, sillä en ole pariin kuukauteen oikein kunnolla kirjoittanut mitään uutta ja minulla on vaikeuksia ottaa itseäni niskasta kiinni ja saada aloitettua välillä, mutta tämän jälkeen pidän kyllä ehkä lomaa...

    Uskon että tässä viikossa on ollut yleisesti jotain vikaa. Niin paljon kaikille on tuntunut sattuvan vastoinkäymisiä ja hajoavia asioita.

    Jos sydämesi tahtoo kirjoittaa synkkää noir-henkistä tekstiä, kannattaa antaa mennä! :) Ja onnea novaan! Ehkä psykedeelinen novellisi ei ole niin sekamelska kuin tuntuu loppujen lopuksi kuitenkaan vaan vetoaa tuomareihin!

    Ja luulen että valon määrän lisääntyminen pitkän ja pimeän talven jälkeen aiheuttaa kaikenlaisia oireita. Minulle myös. o.O

    ps. hämmentävää, hienoa musiikkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kerrankin ahdistus ei varsinaisesti liity kirjoittamiseen eikä blokkeiluun vaan johonkin ihan määrittelemättömään. Jos olisin ottanut sen Campin tähän, olin varmaan romahtanut.

      Nuo listaamani jutut olivat viimeisen kahden viikon ajalta, mutta ehkä tämä liittyy kellojen siirtämiseen? Ihmiset sekoavat vähemmästäkin.

      Psykedeelinen novelli jäi laiturille, laitoin vain sen viimeistellyn novellin. Siitäkin saa varmasti jotain editoitua, kunhan saan pääni taas järjestykseen. ;)

      Tuo on kyllä hämmentävän hypnoottinen biisi. O.o

      Poista
  2. Anteeksi Än! Yritin poistaa jo poistamasi kommentin lopullisesti, mutta poistinkin vahingossa molemmat kommenttisi! Että todellinen tekniikan ihmelapsi on täälläkin päässä... O.o

    VastaaPoista
  3. :D Ihanaa, en ole ainoa!
    Leppoisaa kirjoitustaukoa eläkä anna kevään nujertaa ;)

    VastaaPoista
  4. Tauko tekee joskus hyvää! Tosi hieno homma, että sait osallistuttua Novaan (toisin kuin eräät), sekin on saavutus! Onnea kisaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, olo oli todella nihkeä osallistumisen suhteen, vaikka novelli oli valmis, mutta onneksi selätin kurjat fiilikset. Kisapalaute olisi oikeasti tosi jees. :D

      Poista