keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Kun kuha tuli kylään

Viimeinen kuukausi on ollut tosi raskas ja sen kyllä huomaa. Katsotaan vaikka blogipostauksia: yleensä olen ahkera postaamaan ja lepertelemään ties mitä. Tässä kuussa ei ole kiinnostanut tippaakaan. Toisaalta on tuntunut, että Nanowrimon edistymistä pitäisi infota, toisaalta omat saavutukset ovat tuntuneet ihan surkeilta.

Minulla on käynyt kylässä lannistajakuha:

Lannistajakuha kertoo mikä elämässäsi on pielessä!

Kuha on se pieni ääni siellä kirjoittajan päässä, joka kertoo, ettei omista saavutuksista ole yhtään mihinkään. Se on väsymys pitkään työpäivään, uuvuttavaan työmatkaan, työpaikan aiheuttamaan stressiin, sotkuiseen kotiin, perään huuteleviin kavereihin, katsomattomiin leffoihin, lukemattomiin kirjoihin ja kirjoittamattomiin sanoihin. Lannistajakuhan lampi on aina puoliksi tyhjä. 

Olen tässä keräillyt voimiani kuhan nappaamiseen, filerointiin ja syömiseen (koska kuha on tosi herkullista!), mutta toistaiseksi tämä ovela peto on voittanut 10-0. 

Marraskuu loppuu uupuneissa tunnelmissa. Kirjoitin Nanowrimossa 55 000 sanaa, joista 40k ekalla viikolla ja loput viikot 5k tahtia. Tämän jälkeen LP:n sanasaldo on ~73 000 sanaa, josta puuttuu vielä loppu, ehkä näin 10 000 sanaa. Sitten LP:n eka versio olisi valmis ja voisin pitää taukoa siitä. 

Sen sijaan, että olisin innoissani saavutuksesta, märehdin kässärin sisältöä ja potentiaalisia ongelmia. Jostain syystä en osaa keskittyä lainkaan siihen, että minulla oli oikeasti hauskaa tämän kässärin kanssa. Että koin sen kanssa sen ykkösversion huuman, jonka jokainen kirjoittaja haluaa luokseen. 

Tarvitsisin vierailun motivaatiovalaalta:

Motivaatiovalasta kannattaa moikata vaikka päivittäin :D

En tietenkään halua ruikuttaa. Päällisin puolin asiani ovat hyvin: tekstiä syntyy, olen vakitöissä ja minulla ihana perhe ja ystäväpiiri. Jostain syystä marraskuun pimeys vaan tekee tämän minulle joka vuosi. Mutta ainahan me ihmiset keksimme murheita. ;)

Onneksi edessä on kahden viikon Joululoma. Rentoudun, käyn kylässä ja katson tekstiä uusin silmin. Sitä ennen kirottu marraskuu ehtii loppua, työahdistus helpottuu ja käymme tänä viikonloppuna siskojen kanssa katsomassa uuden Nälkäpelin. Vaikka asiat tuntuvat välillä hankalilta, kestää tätä tunnetta onneksi vain jonkun aikaa. 

Motivaatiovalaan sanoin: Kyllä se siitä.


Kiiruhdin validoimaan voittoni jo 25 päivä,
jotta pääsisin sanapaineesta rennompaan kirjoittamiseen
 

Nanowrimo on taas voitettu ja kerrankin kehityskelpoisella kässärillä! Suunnitelmallisuus toimii minulla erinomaisen hyvin ja aion jatkossakin tehdä yhtä tarkan kirjoitussuunnitelman. 

Sinänsä muuten outoa miten paljon tämäkin suunnitelma eli. Lukuja jäi kirjoittamatta, hahmot kehittyivät, motivaatiot muuttuivat, sekaan tunki elementtejä, joita en osannut odottaa. Usein nämä muutokset tekivät kässäristä monipuolisemman ja mielenkiintoisemman. 

Timantiksi paineen alla?

Huvittavinta Nanowrimossa oli kuitenkin varmaan se, miten huomasin poimivani tavaraa kässäriin katsomistani sarjoista ja leffoista. Tiedättekö sellaisia pieniä yksityiskohtia: termejä, tropeja, saman tyyppisiä tilanteita, kemioita jne. Osa ei haittaa lainkaan, ovathan siellä seassa intermediaalisina viitteinä ja pääsiäismunina. Osan otan pois editointivaiheessa, kun ei ole samanlaista painetta keksiä jotain, vaan voi oikeasti miettiä vähän omaperäisempiä ratkaisuja.  

Paineita en ole näistä ottanut alkukauhistuksen jälkeen. Tyhjiössähän mikään ei synny, eli muut teokset vaikuttavat aina.

Katsotaan mitä tästä vielä syntyy, kunhan marrasahdistus laantuu! :D

6 kommenttia:

  1. Niiiin samat fiilikset täällä. Heh, nuo valas ja kuha kuvaavat tilannetta mainiosti. :D

    Oikeasti 55 000 sanaa kuukaudessa ON aika mieletön saavutus. Vähintään jo siitä palkkioksi pitää saada paistettua kuhaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, eiköhän nämä fisut ole ihan tyypillisiä vieraita itse kullakin. ;D

      Taidan ottaa sen fileerausveitsen esiin tänä viikonloppuna.

      Poista
  2. Mokoma kuha joutaa kattilaan kirjoittajaa kiusaamasta! Toivottavasti marrasahdistus laantuu joulukuun vaihtuessa. Kässärisi kuulostaa kiinnoavalta ja odotan, että pääsen lukemaan sen. :) Ja nanowrimo on voitettu, jee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nanowrimo voitettu, jee! :D

      Tässä lienee enemmän kyse siitä, että tavoitteeni olivat alun alkaenkin ihan mahdottomia. Halusin hyvää raakatekstiä, pysytellä suunnitelmassa ja saada kässärin kasaan. Katastrofin resepti juuri tuossa, ystäväiseni. :P

      Mutta odotan innolla jo tammikuuta ja kässäreiden vaihtoa! :D

      Poista
  3. Onnea nanowrimon voitosta, ei kun fileerausveitsi vain käteen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! Yritän tosin välttää juoksentelua veitsi kädessä julkisesti... ihmiset saavat muuten vääriä käsityksiä. O.o'

      Poista