maanantai 27. toukokuuta 2013

Editointi on alkanut


Minun piti tehdä viikonloppuna aivan muuta editointia, mutta kävinkin yllättäen M:n kimppuun. Quelle surprise!

Tein ensimmäisen editointirundin jo maaliskuussa, ennen kuin koneeni hajosi ja muutto ja Nano puskivat päälle. Tuolloin karsin pituudesta jo huikeat 25k. Tekstin tiivistäminen tuntui hyvältä, joten tyypillinen kill your darlings ahdistus ei päässyt päälle. Minulle jäi silloin oudon toiveikas olo.

Seuraava steppini oli tekstin työstäminen Scrivenerissa. Se onkin loistava työkalu kässärin rakenteen tarkasteluun. Sain jaettua kässärin kohtauksiin ja tutkittua eri hahmojen tarinoita raakoina sanamäärinä. Poistin tässä vaiheessa hieman lisää kohtauksia ja tein uusia linjanvetoja. Scrivenerin projekti oli helppo koota taas doc.tiedostoksi, jota aloin työstää Wordissä eilen.

M:n suunnittelu on tapahtunut vuosien varrella myös leikekirjan avulla;
ohessa minua inspiroineita tunnelmia

Lauseenvastikkeita ja anglismeja tekstissä on enemmän kuin muistin, mutta pääasiassa teksti on ihan siedettävää luettavaa. Alussa oli eniten työstämistä ja poistinkin ensimmäiset luvut aika huoletta kokonaan ja kirjoitin uutta materiaalia tilalle. Myös fantasiaeepokselle tyypilliset infodumpit saivat kyytiä. On helpompi lisätä tietoa tekstin sekaan myöhemmin kuin leikata monen paragrafin pituisia selityksiä talteen tulevan varalle.

Olen luonnostellut listan tarinan ongelmakohdista, joita lähden jatkossa ruotimaan. Tein uuden kappalejaon ja poistin yhden hahmon tekstistä kokonaan. Pohdin myös muutaman muun poistamista, mutta taidan jättää heidät kässäriin vielä tässä versiossa. Tarinahan ei ole kirjoitettu loppuun. Se on oikeastaan vasta puolessa välissä, joten heidän tarpeellisuuttaan kokonaisuudelle on helpompi arvioida, kun tarinalla on loppu.

Pääsin eilen pikaeditoinnissani < 65 000 sanan. Leikkaaminen tuntui yhä järkevältä, joten kässäri on selvästi saanut tarpeeksi ilmaa hengittää editointien välillä. Minulle tuntuu sopivan tarinan vaiheittainen käsittely. En ole asettanut vielä mahdottomia tavoitteita, mutta mielelläni näkisin kässärin pituuden < 50 000 sanassa, kun tämä rundi on valmis.

Juoni kuitenkin elää, eikä sitä saa korjattua vain leikkaamisella. Tapani mukaisesti alan luonnostella tarinan loppua vasta, kun tarina on puolessa välissä. Silloin kaikki hahmot on esitelty ja saan paremmin otteen heidän valinnoistaan. Tämä kirjoittamistapa tosin tarkoittaa sitä, että editoidessa on pakko virtaviivaistaa ja leikata enemmän.

Puolen välin jälkeen olen pyrkinyt aina kirjoittamaan tarinan loppuun niin nopeasti kuin mahdollista, jotta tempon muutos näkyy sivuillakin. Kun tämän rundin editointi on valmis, siirryn lukukohtaisen kirjoitussuunnitelman kautta kirjoittamiseen.

M:n muutaman vuoden takainen juoniluonnos ei muistuta enää nykyistä,
mutta leikekirja toimi pitkään eräänlaisena pohjapiirroksena.

En usko, että editoiminen olisi näin kivutonta, ellen olisi lukenut paljon muiden kirjoittajien kässäreitä viime aikoina. Myös julkaistun materiaalin lukeminen on auttanut saamaan perspektiiviä siihen, millainen teksti on helppolukuista ja mukaansatempaavaa.

Luulen, että M:llä on edessä vielä useita editointirundeja. Kun alkupään suurimmat mokat on korjattu, tarvitsee kässäri kirjoittaa loppuun, leikata kuntoon, kirjoittaa uutta sidostekstiä ja siirtyä sitten vielä kielen pariin. Nythän kieli on aika peruspaksua. Siihen on kuitenkin turha puuttua ennen kuin kokonaisuus on kunnossa.

Ehkä M olisi valmis koelukijoille syksyllä/loppuvuodesta? Katsotaan. ;)

13 kommenttia:

  1. Sinulla on selvästi perusteellinen tapa editoida! Noinhan siinä usein käy, että alkaa kirjoittaa / editoida jotain ihan muuta kuin oli tarkoitus. Sille ei kai voi mitään. Tsemiä editointiin! Minäkin olen huomannut, että muiden kässäreiden lukeminen auttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikemminkin en osaa keskittyä kuin yhteen asiaan kerrallaan ;) Yritän kyllä kohtaa ottaa itseäni niskasta kiinni ja tehdä sitä mitä oli tarkoitus...

      Poista
  2. Tsemppiä editointiin! Minullakin sellainen urakka nyt oman fantasiatarinan kanssa, että olen ihan kauhuissani, että saanko koskaan tätä valmiiksi, kun kässärissä on selvästi niin paljon korjattavaa. En kyllä olisi koskaan uskonut, että joku koelukijoistani on niin tarkka, että huomaa ensimmäisessä luvussa paljon korjattavaa, mitä itse en huomannut alkuunkaan. Ehkä en sitten ole tehnyt ennen perusteellista jälkeä. En ennen ole huomannut, että kässärissä mättää monetkin asiat.
    En edes ensimmäistä lukua ole saanut editoitua. No aloitinhan nyt varsinaisesta tänään, mutta olen jo viime viikolla korjaillut joitakin kohtia. Ja nekin huolimattomasti. Tarkemmin editoinnistani voi lukea blogistani, etten ala kaikkea tähän selittää :D
    En kyllä tiedä saanko itse kaikkea editoitua syksyyn mennessä, mutta jos tässä kesän aikana pitäisi reipasta tahtia yllä, niin kyllä se siitä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa muistaa, että koelukijankin huomiot ovat vain yhden henkilön mielipide. Kirjoitusvirheet tms. tietenkin kannattaa korjata, mutta suurempiin korjauksiin saa myös suhtautua kriittisesti. Sitä en tietenkään sano, etteikö pitäisi kuunnella toisten huomioita.

      Yritän olla asettamatta aikatauluja. Se on mielestäni varmin tapa saada aikaan hyvää jälkeä. ;D

      Poista
  3. Minulle ongelma on keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Minun on pakko editoida koko kokonaisuutta ja käyttää sitten tekstiä koelukijoilla aina kun tuntuu siltä että nyt en ole ihan varma pitääkö tätä enää editoida :D Koelukijat ovat kiitettävästi huomanneet sitten yksittäisiä virheitä ja editoin yleensä koko roskan useaan otteeseen. Tulen ihan liian sokeaksi tekstilleni, että osaisin keskittyä vain esimerkiksi kielen hiomiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on varmaan selkeämpiä kokonaisuuksia. Jos tarina on toimiva jo luonnosvaiheessa, ei sitä tarvitse paikkailla editoinnissa, kuten olen joutunut tekemään. Minulla on liikaa hahmoja, minkä vuoksi tarina on paisunut ja ensieditoinnissa oli järkevää juosta teksti läpi ja hakata deleteä.

      Tuo sokeus onkin sitten tutun kuuloista. Minäkin viskaan M:n eteenpäin, kun alkaa tuntua, etten enää keksi editoitavaa. Toistaiseksi ei ole vielä ollut sitä ongelmaa ;D

      Poista
  4. On mielenkiintoista lukea, miten toiset kirjoittavat ja editoivat. Itse kun vaan kirjoitan kunnes tarina loppuu. Sen jälkeen olen silleen, mikä, miksi? Eeeiii :D
    Kiinnostaisi kuulla, millainen tarina tämä sinun romaanikässärisi on, mutta se varmaan löytyy täältä jostain (tai on salainen?). En ole vielä tutustunut blogiisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja tervetuloa blogiini! En halua kauheasti kertoa kässäristä näin julkisesti, kun kyseessä on raakile. Sen verran voin paljastaa, että se on high fantasiaa, joka sijoittuu omaan maailmaansa (ei haltijoita ja kääpiöitä!).

      Katsotaan vielä mitä tästä tulee. Editointiprosessi on aika monivaiheinen, koska tämä kässäri on pantu alulle Nanossa, enkä ole kirjoittanut suomeksi vuosiin ennen tätä.

      Poista
  5. Joo, ymmärrän tunteen. :> High fantasia on tavallaan ehkä vaikeampaa kuin low, mutta tavallaan ei. Toisaalta on myös tylsää, jos esim taikuus on vastaus kaikkiin ongelmiin. (en väitä, että kaikkialla olisi näin, tai juuri sinun käsiksessäsi, mutta yleisesti)

    Oho, no sitten. Englannista tulee hyvin hyvi helposti rakenteita suomeen. Onnea matkaan! ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. High:ssa suurin työ on kokonaisen maailman rakentaminen. Ja kuulun siihen porukkaan, joka mieltää taikuuden arvaamattomaksi ja kalliiksi ratkaisuksi, joten sillä ei ratkota ongelmia kuin pakon edessä ;)

      Kiitoksia kovasti! Onnea myös sinun Saarellesi! :D

      Poista
  6. No niinpä. Tai vaihtoehtoisesti opittavaksi asiaksi, joka ei hoidu käden käänteessä. Oletko muuten lukenut The Name of The WInd (Patrick Rothfuss) Siinä on mielestäni hyvin kuvattu magiaa ja sen käyttöä (+ muutenkin yksi lempikirjoistani)

    Heh, kiitos! ^^
    Tapasimme muten juuri Gummeruksen toimituspäällikkoä ja hän sanoi, että heillä alkaa suuri romaanikilpailu pian (tuolla nimellä kun googlaa niin käsittääkseni löytyy) Ihan jos jotakuta kiinnostaa laittaa sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja ei ole minulle tuttu. En ole tosin lukenut viime vuosina fantasiaa ahkerasti, joten 2000-luvun fantasianimet ovat minulle pääasiassa vieraita (jumitan keskellä Stephen Kingin Musta Torni-sarjaa). Monimutkaisista taikasysteemeistä en ole yleensä välittänyt. Pidän enemmän mysteereistä.

      Olet todella onnekas, kun pääset opintojesi kautta kustantamon tutkalle! Muutenhan heidän huomionsa kiinnittäminen on aika hankalaa.

      Ja kiitos vinkistä! Pitääkin tutustua tähän kilpailuun, kun sen julkistavat ja katsoa ehtisinkö editoida M:n mukaan kisaan.

      Poista
  7. Se kannattaa lukea kyllä jos vähääkään kiinnostaa.

    Heh, joo. Tavallaan. Toisaalta tämä Nina sanoi, että "joo, nuortenkirjat on aikalailla karsittu pois valikoimasta ja lähinnä vain ulkomaista fantasiaa, mut ei me silti suljeta pois mitään. Jos se on riittävän hyvä. " Mut joo. Mukava tyyppi.

    ^^ Jei!

    VastaaPoista