sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Kettumaista menoa

Tämä viikonloppu on ollut kirjoittamisen suhteen aika ankea. :P

Perjantaina lueskelin novelleja ja kärsin migreeniä, koska pääni ei kestä yhtään lumen ja jään peilaamaa kirkkautta. Lauantaina lähdimme Ikeaan, josta tuli tällä kertaa ostettua niin isoja huonekaluja uuteen kotiin, että reissu oli aika tuskainen. Sain sentään muutaman kaverin Ikeasta mukaan:


Joo, en kasva ikinä yli pehmoleluista.

Kirjoittamismielessä ainoa edistysaskel on, että sain viimein valittua aiheeni Camp Nanoon!

Kauhunovellini on nimittäin halunnut paisua kuin pullataikina jo monta viikkoa. Stephen King vertasi kirjoittamista fossiilien kaivamiseen kirjassaan Kirjoittamisesta. Tällä hetkellä kaivamani hirmulisko tuntuu löytyvän maasta sirpaleina, eikä suinkaan yhtenäisenä rankana. Jos siihen olisi yhtenäinen juoni, olisin ehkä onnistunut pitämään palaset nopeasti etenevänä juoninovellina, mutta ehei.

Kuten tavallista pääsin hahmojeni pään sisään ja tajusin, että siellä on todella paljon mielenkiintoista traumaa ja ristiriitaa, jotka eivät liity suoranaisesti juoneen, mutta joista haluaisin silti kirjoittaa. Joten lähden purkamaan asetelmaa ja yritän vain kirjoittaa siitä kaiken. Editoidessa voi sitten katsoa miten paljon kokonaisuus lyhenee, eli toimiiko paremmin novellina vai lyhyt tarinana vai kässärinä.

Olen erityisen innostunut päähenkilöstäni, joka on (ei niin yllättäen) aika omalaatuinen naishahmo. Olen myös päättänyt antaa itselleni luvan käsitellä kaikkea mahdollista. Chronenberg-tyyppinen body horror, oudot fiksaatiot jne. tulevat varmaan olemaan osa tarinaa. Ja minä kun mielelläni luen transgressiivista fiktiota, niin se näkyy hahmoissani ihan varmasti.

Että sellaista huhtikuulle. :D

12 kommenttia:

  1. Minä saatan vihdoinkin kirjoittaa naispäähenkilön campiin. Täytyy ensin jutella tuon kanssakirjoittajan kanssa. Tästä tuleekin vaikeampaa kuin me kuvittelimme. :D Mutta ei se mitään, mökkiporukka auttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tule vaikeaa! Naisten kirjoittaminen ei ole yhtään sen vaikeampaa kuin miestenkään. Kannattaa siis ainakin kokeilla ;)

      Poista
    2. Vaarna, voi se olla. (Mikäli Dee viittasi siihen.) :D Minulle poikien kirjoittaminen on helpompaa kuin naishahmojen, koska olen tottunut kirjoittamaan niitä. Voi johtua ihan siitä, että naishahmoista tunnutaan löytävän helpommin valittamista kuin mieshahmoista. Vrt. esim. uraäitihahmoa vs. uraisähahmoa, todennäköisesti ihmiset löytävät enemmän paheksumista edellä mainitusta, oli aihetta paheksumiseen oikeasti olemassakaan.

      Poista
    3. En tiedä oliko esimerkkini hyvä, mutta toivottavasti joku tajusi mitä yritin sanoa. :D

      Poista
    4. Olet ihan oikeassa tuosta tuplastandardista, Bee. Se on kumminkin mielestäni enemmän lukijakunnan ongelma kuin kirjoittajan. Kyllä hyvinkin kirjoitettuja naishahmoja katsotaan kriittisemmin kuin mieshahmoja.

      Poista
    5. Joo totta enemmän se varmaan on lukijakunnan ongelma, mutta kirjoittamiseen se liittyy vaikeuttavasti niin, että itsekin saattaa - tiedostamattaankin - suhtautua niihin hahmoihin kriittisemmin. Mutta tärkeintä on kirjoittaa hyviä hahmoja, oli ne mitä tahansa.

      Poista
    6. ps. Ketut ovat oikein kauniita!

      Poista
    7. Ketut kiittää! :D

      Poista
  2. Ikinä ei ole liian vanha pehmoleluille! Minunkin suosikkejani. Vaikka pyrin kaikin keinoin olemaan ostamatta niitä :D

    Aiheesi campiin ei ehkä ole mikään keväisin, mutta jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä siitä tulee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annoin ison osan katraastani siskontytölle, joten pehmoleluja on nurkissa nyt onneksi hiukan vähemmän. Ja ketut olivat nyt niin ihania, etten voinut vastustaa.

      Minäkin jään odottelemaan keväisiä ideoita! Omani vaan ovat yleensä tätä synkempää sorttia ;)

      Poista
  3. Mitä enemmän camp-aiheestasi kerrot, sen mielenkiintoisemmalta se kuulostaa!
    P.S. Suloisia kettuja ja niin eläväinen asento, ei pehmoleluista tarvitse kasvaakaan yli ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En lupaa, että lopullinen tuote lunastaa lupauksia, mutta mukava kuulla, että mielenkiintoa löytyy. :D

      Kaipaisin kovasti elävää lemmikkiä, mutta asuinjärjestelyt ja allergiat ovat esteenä, joten tyydyn toistaiseksi paijaamaan pehmoleluja. ;)

      Poista