tiistai 18. joulukuuta 2012

Monomyytti


Olen ollut viikon kipeänä ja tuntuu vieläkin siltä, että päässä ei muuta olekaan kuin räkää, mutta ilmeisesti edes joku ajatus vielä luistaa. Deen kalateoriat nimittäin herättivät ajatuksia tarinoiden rakenteesta.


Törmäsin monomyyttiin ensimmäisen kerran katsoessani Star Warsin ekstroja (kyllä, olen sitä omituista ihmistyyppiä, joka katsoo tuntitolkulla making of-dokkareita). Vaikka George Lucasista voi olla montaa mieltä, on mies aina ollut rehellinen vaikutuksiensa nimeämisessä. Lucas tutustui nuorena miehenä Joseph Campbellin tutkimukseen myyttien rakenteesta. Campbell löysi paljon yhtälaisyyksiä siitä miten eri maiden myytit toimivat ja keksi tämän pohjalta niille yhteisen rakenteen: monomyytin. Monomyytille tutumpi nimeke lienee kuitenkin nykyään A Hero's Journey, joka on myös Campbellin kirjan nimi.

Tunnistamalla monomyytin Lucas onnistui pureutumaan sellaisiin tarinan elementteihin, jotka ovat kuolemattomia. Toiset sanovat niitä klisheiksi, itse pidän niitä ihan tarinan perusrakenteina. Star Wars oli aikalailla ensimmäinen blockbuster elokuva ikinä, joten Lucas onnistui tavoitteessaan. Toki onnistumiseen vaadittiin paljon muutakin, mutta elokuva rakennettiin tietynlaiseksi tarkoituksella.

Kuvassa näkyy studiotuottaja/käsikirjoittaja Christopher Voglerin kirja A Writer's Journey, jossa Campbellin ajatuksia kehitellään hieman pitemmälle. Vogler jakoi aikoinaan Hollywoodissa muistiota, jossa oli tiivistetty monomyytin perusteet. Studiot ottivat muistion vakavasti ja monomyytistä tuli modernin elokuvakäsikirjoituksen pohjapiirros. Sen seurauksena monomyytti on tieten tahtoen lutviutunut meidän kaikkien alitajuntaan, tajusimme sitä tai emme.

Campbellin alkuperäisiä teorioita minulla ei ole hyllyssä, joten kerron monomyytistä nimenomaan Voglerin laajennetun näkökulman kautta.


Rakenne jakaa tarinan kolmeen osaan:
1 NÄYTÖS:
1.1. tavallinen maailma
1.2. kutsu seikkailuun
1.3. kieltäytyminen kutsusta
1.4. mentorin tapaaminen

2 NÄYTÖS:
2.1 ensimmäisen kynnyksen ylittäminen
2.2. koetuksia, liittolaisia, vihollisia
2.3. pimeyden sydämen saavuttaminen
2.4. suuri koettelemus
2.5. palkinto

3 NÄYTÖS:
3.1. paluu kotiin
3.2. ylösnousemus
3.3. paluu eliksiirin kanssa
Voglerin mielestä näytöksien pituus on oheinen: 1 = X, 2 = 2X, 3 = X. Siispä hieno vuoristoni ei ole tismalleen sen näköinen kuin pitäisi. 2. näytöksen tulisi olla kahta muuta pitempi. Tämä on aika yleistä pitkän keskivaiheen kanssa.

(1.1.) Olennaisia käsitteitä monomyytissä ovat tavallinen maailma ja erikoinen maailma. Tarina lähtee liikkeelle sankarin arjesta. 1. näytöksen pointtina on se, että sankarin on lähdettävä pois omalta mukavuusalueeltaan, koska hän saa kutsun seikkailuun. Erikoinen maailma ei aina ole fyysinen paikka, kuten vaikkapa OZin Ihmemaa, vaan se voi olla myös uusi olotila, kuten romanttisten komedioiden parisuhde/rakastuminen. X-Menin Wolverine on vieraalla maalla joutuessaan osaksi tiimiä.

(1.2. - 1.3.) Sankari ei yleensä lähde leikkiin mukaan helposti, vaan leikkii vaikeasti tavoiteltavaa. Luke Skywalker ei lähde Obi-Wanin mukaan kerrasta, Alienissa Nostromon miehistöä ei kiinnosta tutkia planetoidin hätäsignaalia ennen kuin selviää, että he menettävät palkkansa elleivät toteuta sopimuksensa ehtoja. Toisaalta on myös halukkaita sankareita, jotka suostuvat seikkailuun ilman kiristystä, kannustimia tai epäröintiä.

(1.4.) Mentorihahmo on myös tyypillinen osa tarinaa. Mentori ei kuitenkaan aina ole se valkohapsinen mies, joka jakaa elämänkokemusta. Mentori voi olla ystävä tai tuntematon, joka näkyy tarinassa vain ohimennen, ja antaa sankarille olennaista tietoa seikkailusta. Mentori ei myöskään ole aina hyväntahtoinen!

(2.1.) Kynnyksellä viitataan tässä astumiseen tavallisesta maailmasta erikoiseen maailmaan. Kynnyksen ylittäminen itsessään vaatii ponnistelua. Dorothyn pääseminen Kansasista OZiin vaatii pyörremyrskyn.

(2.2.) Kuten nimi erittelee, voi tässä vaiheessa tapahtua mitä vain. Tämä on tarinan keskivaihe, monomyytin liikkuva osa, jossa tarina näyttää omalaatuisuutensa. Tarinassa tutustutaan liittolaisiin ja vihollisiin ja kohdataan pienempiä haasteita.

(2.3.) Käännökseni on hieman hassu, mutta tarkoitan pimeyden sydämellä sankarin toiseksi suurinta haastetta. Pimeyden sydän voi olla vihollisen vaikeasti tavoitettava linnake tai sankarin sisäinen olotila. Vaiheelle on tyypillistä ottaa riskejä. Jännite nousee. Valmistaudutaan 2.näytöksen kriisiin.

(2.4.) Koettelemus liittyy vahvasti edelliseen. Tämä on 2.näytöksen kriisi. Kuolema on lähellä sankaria. Hän saattaa menettää läheisen, kokea itse henkisen kuoleman (muutoksen), tai surmata vihollisen. Tyypillistä tälle vaiheelle on myös se, että sankari näyttää hetken aikaa itse menehtyneen. Indiana Jones ei olekaan pudonnut jyrkänteeltä natsin ja panssarivaunun kanssa. Lopulta koettelemuksesta kuitenkin selvitään hengissä.

(2.5.) Edellisestä selvitään ehjänä, saadaan palkinto. Se ei ole aina fyysinen asia, vaan voi ilmetä myös oivalluksena tai lisääntyneenä tietona. Palkinto ei myöskään ole aina haluttu tai hyvä asia.

(3.1.) Tarina ei ole kuitenkaan vielä saavuttanut loppuhuipentumaansa. Voitettu vihollinen iskeekin takaisin ja sankari pakenee henkensä edestä. Jos sankari koki tappion edellisessä näytöksessä nousee hän itse vihollista vastaan uudella vakaumuksella. Sankari saattaa myös kokea muunlaisen takaiskun edellisen näytöksen onnistumisien jälkeen.

(3.2.) Tarinan kliimaksi. Tämä on usein se vaihe, jossa sankari kohtaa ja voittaa tarinan antagonistin. Kliimaksin kriisi voi olla henkinen tai fyysinen, eli antagonistia ei välttämättä ole edes olemassa fyysisessä hahmossa. Tämä on myös vaihe, jossa sankari kokee katharsiksen. Vogler on nimennyt vaiheen ylösnousemukseksi, sillä se on sankarille uudistumisen hetki. Aikaisemmat kokemukset ovat valmistaneet häntä tähän ja sankari sitoutuu muutokseensa tekemällä valintansa tai kohtaamalla vihollisensa/pelkonsa.

(3.3.) Tarinan loppu. Sankari palaa takaisin tavalliseen maailmaan saamiensa palkintojen/opetusten kanssa. Eliksiiri viittaa siis sankarin ansaitsemiin palkintoihin. Ne eivät ole aina sitä mitä sankari lähti tavoittelemaan. Toisinaan sankari jää ilman palkintoa. Toisinaan sankari ei kuitenkaan saa onnellista loppua. Eliksiiri voi olla katkera opetus tai oivallus. Jotkut sankarit eivät välttämättä edes opi mitään matkallaan.

Monomyytti on joustava. Se toimii rakenteena, vaikkei kaikkia edellämanittuja kohtia tapahtuisikaan tarinassa olleenkaan tai edellä esitetyssä järjestyksessä. Välillä monomyytin kohdat on tarkoituksella kumottu.


Deen postauksessa hieman vitsailimmekin siitä minkä eläimen siluettia voisi käyttää tässä hyväksi. Tässäkin mittasuhteet ovat päin helvettiä, mutta yrittäkääpä itse piirtää juuri oikean näköinen kameli, jolla on tarkoitukseen nähden oikeanlaiset kyttyrät! (>.<)

Voglerin kaaviossa rakenne esitetään kasvavana vuoren rinteenä, jonka huippukohdat ovat tarinan käännekohtia, jännitteen piikkejä. Itse kuvittelen kaavion mielummin kameleilla ja kutsunkin sitä huvittuneena kyttyräkaavioksi ;) Tarina määrittelee minkä mallisesta kamelista on kyse: millainen on väli kyttyröiden välillä, onko ykkös ja kakkosnäytöksen välillä kyttyrää?

"Loistavien" piirustustaitojeni vuoksi en nyt lähde esittämään asiaa kimeeroilla, vaikka se saikin selvästi ääniä juonieläimenä. Olisi kuitenkin mielenkiintoista nähdä kaavio sille. En jotenkin osaa kuvitella sitä. o.O'

En kirjoita tarinoita tietty rakenne mielessä. Suunnitelen ensin tarinan ja alan sitten vasta jälkikäteen pohtimaan mihin rakenteeseen se sopii. Rakenteet ovat minulle diagnoosin työkaluja, keinoja löytää viat ja aukot juonesta.

100k kässärini esimerkiksi seuraa monomyyttiä aika läheisesti, vaikken lähtenyt rakentamaan tarinaa sen avulla. Toisaalta rakenne on tällä hetkellä hassu: siinä on kaksi 1.näytöstä, koska kolmas päähenkilö kokee oman kutsunsa seikkailuun vasta kun kaksi muuta päähenkilöä ovat jo astuneet erikoiseen maailmaan ja käyvät läpi 2.2 vaihetta. Tämä saattaa vielä siirtyä alkuun kahden muun rinnalle, mutta toistaiseksi se on omalla hassulla paikallaan.

Monomyytin rakenne on todella yksinkertainen. Se ei ole todellakaan ainoa rakenne, eikä sitä tule seurata sokeasti. Toisaalta tutkimalla ja ymmärtämällä sitä minun on ollut helpompi asetella tarinan rajoja ja tunnistaa ongelmia.

8 kommenttia:

  1. Oh, olen törmännyt tähän teoriaan ennenkin mutta nyt sillä on vihdoinkin nimi, kiitos. Tätäkin olen jonakin mutanttina käyttänyt. Oikeastaan tämähän on vain valaan tarkennus.

    Eläimen siluetista: olen piirtänyt sitä khimairaa. Siitä alkaa syntyä ihan kiva teoria. Täytyy vain työstää lisää. En tiedä onko siitä muille sitten apua, mutta minä olen vähän tällainen teoriaan taipuvainen tapaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelinkin, että tämä on ainakin etäisesti tuttu. Minua tässä eniten yllätti kuitenkin se, että sama rakenne löytyy ihan kaikissa genreissä. Vaikka nimi on sankarin matka, ei se rajoitu fantasiaan/toimintaan, vaan voi olla myös draaman tai romanssin rakenne.

      Sinun täytyy postata se kimeera, kun se on valmis! Haluan ehdottomasti kuulla mitä olet saanut sillä aikaan ;)

      Poista
    2. Itse asiassa hylkäsin kaavan kuukausia sitten koska ajattelin että jaa, fantasiapelleilyä, mutta kertoo vain miten paljon minäkin tiedän. ;)

      Joo, postaan ehdottomasti. Jos kehtaan esitellä paint-taitojani. :D

      Poista
    3. Ei ollutkaan fantasiapelleilyä ;D

      Ja kehtaat kyllä! Ei voi mennä kameliani kauheammaksi XD

      Poista
  2. Oletkos muuten tutustunut Vladimir Proppin sadun kaavaan? Siinä on jotain samaa kuin tässä ja mielestäni sen logiikka toimii nimenomaan fantasiakirjallisuudessa. Yksinkertaistettu versio löytyy googlettamalla "Kansansadun funktiot", mutta kaava on kokonaisuudessaan enemmänkin kuin se. Kannattaa tsekata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Proppin teoria ei ole siis ennestään tuttu, mutta samoilla linjoilla näissä selvästi mennään. Se vähä mitä löysin listasi 31.vaihetta, mutta teoriaa on vaikea sisäistää ilman tarkempaa selvennystä niiden tapahtumiin. Mielestäni tähän kannattaa kuitenkin perehtyä tarkemmin, kiitos!

      Poista
  3. Hurjan hyvä postaus, kiitti. :) Ja nuo tarkennukset selvensi kyllä.. minäkin olin aluksi että jaahas, en minä mitään star warsia ole kirjoittamassa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauheat ennakkoluulot teillä... ;D

      Olisin halunnut heitellä sekään enemmänkin esimerkkejä siitä miten tämä toteutuu muissa genreissä, mutta niissä on aina se vaara, että unohdun jauhamaan elokuvista. ;)

      Ja Star Wars oli helppo maininta, koska se on niin tunnettu. Ajattelin sen menevän helpommin alas kuin vaikkapa Sormusten Herran.

      Poista