keskiviikko 31. lokakuuta 2012

12 tuntia...

Jännitys on viimein iskenyt. Enää 12 tuntia ja NaNo alkaa. Kimpsut ja kampsut on roudattu yläkerran työhuoneeseen ja seuraavaksi kannan tietokirjat (joita hamstrasin kirpparilta viime kuussa, kun tajusin ettei hyllyssäni ole kuin fiktiota - jostain syystä tykkään lukea historiasta ja luonnosta suomeksi ja kivoilla kuvilla, enkä aina sieltä wikipediasta). Yläkerran "pesässä" on sitten mukava puurtaa.

Olen hionut NaNon soittolistan, jotta jokaiselle matkan vaiheelle ja hahmolle löytyy omat tunnusmusiikkinsa. Jostain syystä olen mieltynyt instrumentaaliseen musiikkiin, ja laulettua musiikkia on nykyisin hankalampi kuunnella kirjoittaessa. Lähinnä haen musiikkia Spotifystä ja valitsen biisit leffa soundtrackeista ja modernista klassisesta. Tämän tarinan soittolistalla on mm. oheista:
  • Toto - Dune OST
    {The Prophecy, Paul kills Feyd & Paul drinks the water of life}
  • David Arnold - Stargate movie OST
    {Entering the Stargate, Ra the Sun god & Myth, Faith, Belief}
  • BBC Symphonic Orchestra - The Gormenghast OST
    {The Song of Titus, The Forest, Fuchsia & Steerpike}
  • Bear McCreary - Battlestar Galactica OST
    {Something Dark is Coming, Baltar's dream, Gaeta's Lament Instrumental}
  • Howard Shore - The Cell OST
    {The Cell, The Drowning}
  • Eli selvästi mennään hieman erikoisemmissa tunnelmissa. Miltei kaikissa leffoissa ko. listalla kuljetaan aavikoilla sci-fi beduiinien, egyptiläisten alien jumalten tms. kanssa. Soittimet ovat hyvin epätyypillisiä eurooppalaiseen sävelkorvaan. Ainoa hieman klassisempi on BBC:n Gormenghast ost, jossa on syvä goottinen melodia. Pyrin siis ihan selvästi jonnekin muualle kuin eurooppalaiseen keskiaikaan.

    Eniten tällä hetkellä ehkä jännittää se, että olisi oikeasti aikaa kirjoittaa joka päivä. Tiedän jo että tiistaina kendo-treenien jälkeen on aivan turha tehdä mitään. Kaadun silloin aina sänkyyn jo kymmeneltä, kaikkeni antaneena. Plus riippuen harjoitteluseurasta, ranteet ovat lyönneistä niin kipeät että on pakko lepuuttaa niitä ensin päivä. Melkein kaikki muutkin päivät venyvät sinne 7-8 pintaan, jolloin kirjoittamiseen ei montaa tuntia jää.   Olen autuaasti luvannut etten katso telkkaria, tai lupaudu kaiken maailman kissanristiäisiin. Houkutuksia tosin edelleen on. Viikon päästä on Seetherin keikka, ja Dreddkin tulisi viimein leffateatteriin, tosin ilmeisesti vain Helsinkiin? Pääkaupunkiin asti raahautuminen syö aina kumminkin kokonaisen illan. Yöllä en aio kirjoittaa, ellei ole pakko.   Minua lohduttaa se tunne, että tiedän hahmoni läpikotaisin. Kirjoitin hyvissä ajoin etukäteen kaikista profiilit, joissa vastailin kysymyksiin heidän rooleistaan, luonteistaan ja tärkeimmistä ihmissuhteistaan. Mitään listoja en tehnyt siitä kenellä on minkäkin väriset silmät - tosin nyt alkaa mietityttää miten monenväriset silmät heillä tulee olemaan 50k tarinan aikana. ;)   Tämä on toisaalta kirjoittamisessa se ihan paras vaihe. Saan kummalisia ideoita ja oivalluksia koko ajan.  Eivät ne ole kauhean upeita, mutta minulle tulee niin hyvä mieli kun keksin tällaisia yksityiskohtia. Ne tekevät tarinasta paljon elävämmän.   Olen päättänyt etten aloita kirjoittamista kuin vasta huomenna. Valvominen ei tee hyvää ja torstaina joogan jälkeen olen täydellisessä mielentilassa: rento, avoin ja pirteä. Vielä on päättämättä aloitanko tarinan prologista vai suoraan jo itse tarinasta. Prologi on ollut elävänä mielessäni jo pitkään, mutta toisaalta ihastelen sitä miten olen saanut aiemmin tylsään päähenkilöön pumpattua niin paljon luonnetta, että haluan oikeasti päästä pian kirjoittamaan myös hänen näkökulmastaan.   Bring it on, NaNo. :D




    2 kommenttia:

    1. Iik! Jännittää! :D Kaikenlaisia pikkuoivalluksia tulee koko ajan ja ideoita puskee esiin.

      Ja btw haluan kuulla lisää tarinastasi ;D

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Pitää kirjottaa johonkin väliin tarkempi entry tarinasta. Kyseessä on kuitenkin eeppinen fantasia ja matkatarina kahden entisen ystävän välillä. Ajautuvat sitten seikkailuun ihmisten maailmassa matkustaessaan ;)

        Tässä vaan on niin paljon sitä tarinaa, että yritän koko ajan pelkistää ihan perusasetelmiin, kun muuten kirjottaisin romaanin siitä synopsiksestakin...

        Poista